TÄRKEÄÄ TIETOA

Muistihäiriöt ja dementia Oikeudet ja edunvalvonta Yhteiskunnan tarjoamia tuki- ja palvelumuotoja Alueellinen muistitutkimushoitopolku Turvalaitteet ja muita apuvälineitä Oppaita

Muistisairaan ja hänen läheisensä oikeudet

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. Tämä sama oikeus koskee myös dementoituneita henkilöitä. Dementoituneet eivät juuri itse kykene puolustamaan oikeuksiaan, eivätkä heidän omaisensa usein jaksa niitä vaatia. Koska dementiapotilaiden lukumäärä jatkuvasti kasvaa, on dementoituneiden oikeuksien puolustaminen tärkeämpää kuin koskaan aikaisemmin. Jokaisella dementoituneella on oikeus ihmisarvoa kunnioittavaan ja elämänlaatua ylläpitävään tukeen ja hoitoon.

Lisää tietoa Muistiliiton oikeus- ja sosiaaliopas

Lain takaamat oikeudet

Asiakkaan asemaa sosiaalihuollossa säätelee laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joka tuli voimaan 1.1.2001.

Asiakaslaki sisältää sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan sisältyvät oikeudelliset periaatteet.

Hallintomenettelylaki on yleislaki, jota sovelletaan pääsääntöisesti myös siihen menettelyyn, jonka nojalla dementoituva henkilö ja hänen omaisensa hakevat ja vaativat sosiaalisia oikeuksiaan ja niiden etuuksia. Lain mukaan viranomaisella on muun muassa tarvittavassa laajuudessa velvollisuus neuvoa asianosaista ja muutakin henkilöä siinä, miten viranomaisen toimialaan kuuluva asia pannaan vireille ja miten käsiteltäessä on toimittava. Neuvontavelvollisuus on laaja.

Asianomaisella on hallintomenettelyssä myös oikeus käyttää avustajaa, joka voi olla lakimies tai muu asiantuntija ja läheinenkin. Viranomaisen on myös kuultava hakijaa sellaisen lisäselvityksen johdosta, jonka viranomainen hankkii omasta aloitteestaan ja joka saattaa aiheuttaa haetun etuuden epäämisen kokonaan tai osittain. Hallintomenettelylain mukaan viranomaisen on myös perusteltava antamansa päätökset. Neuvontavelvollisuus pitää sisällään lisäksi sen, että viranomaisen on ohjattava asianosaista muutoksenhaussa,
jos tämä on tyytymätön annettuun päätökseen. 

Sosiaaliasiamies

Sosiaaliasiamies on puolueeton henkilö, joka toimii asiakkaiden edun turvaajana. Sosiaaliasiamiehen tehtävä on olla neuvoa-antava ? asiamies, hän ei tee päätöksiä eikä myönnä etuuksia. Sosiaaliasiamies voi toimia myös asiakkaan ja työntekijän välimiehenä ongelmatilanteissa.

Hämeenlinnan seudun sosiaaliasiamies on sosiaalialan osaamiskeskuksen (Pikassos Oy) palveluksessa.

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan sosiaaliasiamies on Satu Loippo.

www.pikassos.fi

Oikeus saada riittävästi tietoa ymmärrettävällä tavalla

Potilaalle on lain mukaan annettava selvitys hänen terveydentilastaan ja muista hoitoon liittyvistä seikoista. Tärkeää on, että selvitys annetaan sellaisella tavalla, että potilas kykenee riittävästi ymmärtämään sen sisällön ja merkityksen. Dementoituneen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että selvitys annetaan myös häntä hoitavalle omaiselle.

Läheisten kuuleminen

Kun potilas ei enää kykene ilmaisemaan tai päättämään hoidostaan on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava hänen laillista edustajaansa, omaisia tai muita läheisiä potilaan tahdon selvittämiseksi. Dementoituneelle läheisillä henkilöillä on nimittäin parhaat edellytykset muodostaa käsitys potilaan tahdosta. Myös läheisten suostumus hoitotoimenpiteeseen tarvitaan. Suostumus on annettava ottaen huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto. Mikäli potilaan tahto ei kuitenkaan voida saada selvitystä, on potilasta hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Hoitotahto kirjasen saa veloituksetta Muistiyhdistyksestä. Tästä linkistä pääset tutustumaan hoitotahtoon.

Saada asianmukaista lääketieteellistä hoitoa sairauteensa.

1. Säilyttää toimintakykynsä suunnitelmallisen ja yksilöllisen avun turvin niin pitkään kuin mahdollista.  
2. Saada tietää, mikä sairaus aiheuttaa hänelle muistihäiriöitä.  
3. Tulla kohdelluksi aikuisena.  
4. Tuntea että hänet otetaan vakavasti.  
5. Olla ilman rauhoittavaa lääkitystä aina, kun se vain on mahdollista.  
6. Asua tutussa, turvallisessa ympäristössä, jossa hänen erityistarpeensa otetaan huomioon.  
7. Olla sellaisten ihmisten seurassa, jotka tuntevat hänen elämänkulkunsa ja tottumuksensa.  
8. Käydä säännöllisesti kodin tai hoitoyhteisön ulkopuolella.  
9. Saada ohjausta mielekkääseen, aikuisen minäkuvaa tukevaan toimintaan joka päivä.  
10. Kosketukseen: halauksiin, hellyyteen ja toisen ihmisen läheisyyteen.  
11. Hoitoon, jota toteuttaa ammattitaitoinen, dementoituneen ihmisen hoitoon perehtynyt henkilökunta.